Viimeiseen puolentoista viikkoon on sisältynyt paljon paloja Suomea.
Lauantai-illan sauna. Suomalainen kiuas. Seinällä suomalainen saunamittari [eikä lappua, joka kieltäisi löylyn heittämisen]. Koivuja.
Yksi lempikirjoistani suomeksi käännettynä [aikaisemmin olin lukenut sen vain englanniksi] ja muita suomenkielisiä kirjoja. Vino pino suomalaisia lehtiä. Monta tuntia olen vain istunut ja lukenut.
Suomalaisia yhdessä laulamassa, istumassa kaikessa rauhassa, juttelemassa.
En minä lähtenyt lomalle Suomeen, mutta matkustin vähän pohjoisemmaksi kuitenkin, tänne missä kasvaa koivujakin. Ja minulla on hienoja työtoveireita, ihania ystäviä, mahtavat vanhemmat. [Ja jos nyt pitäisi kiitospuheen, kiittäisin myös Ikeaa ja erilaisia ”ulkomaalaiskauppoja”]
Loma jatkuu edelleen. Minä ihailen vuoria ja tätä kaunista maata, mutta tunnen oloni enemmän suomalaiseksi kuin koskaan ennen.
