torstai 6. marraskuuta 2008

Erään tytön tarina

Hiroshiman pommituksessa kuoli välittömästi arviolta 70 000–100 000 ja yhtä moni loukkaantui. Myöhemmin moni menehtyi ydinlaskeuman ja syövän seurauksena, kertoo Wikipedia. Tällaisia lukuja on hyvin vaikea hahmottaa, saatika ajatella mitä jokainen kuollut tai henkiin jäänyt on joutunut käymään läpi. Rauhanmuseossa erilaiset esineet kertoivat omia pieniä tarinoitaan kuolleista ja heidän henkiin jääneistä omaisistaan.

Yksi kuuluisimmasta kertomuksista lienee tämän tytön, Sasaki Sadakon, tarina. Hän oli 2-vuotias atomipommin räjähtäessä ja selvisi räjähdyksestä ilman mitään näkyviä vammoja. Hänestä kasvoi terve ja vahva tyttö. Kuvassa hän on pienenä kouluisena vuonna 1949. 10-vuotiaana hänellä kuitenkin todettiin leukemia, eivätkä lääkärit antaneet paljao elinaikaa. Vanhan japanilaisen tarun mukaan taittelemalla paperista 1000 kurkea toteutuvat taittelijan toiveet ja niinpä Sasaki-tyttökin alkoi taitella paperikurkia ajatellen parantuvansa saatuaan 1000 valmiiksi. Hän kuitenkin menehtyi ennen kuin ehti saada kurjet valmiiksi. Tytön luokkatoverit saattoivat kuitenkin hänen työnsä päätökseen.


Sadakon kuolema sai aikaan kampajan muistomerkin pystyttämiseksi. Kaksi vuotta tytön kuoleman jälkeen Rauhanpuistoon rakennettiinkin Lasten rauhanmuistomerkki, jonka rakentamiseksi saatiin lahjoituksia ympäri Japania. Tarinaa kerrotaan ympäri maailmaan ja puistosta löytyy monia, ympäri maailmaa lähetettyjä paperikurkia.

Minusta kaikkein hellyyttävintä oli seurata seuraavassa kuvassa näkyviä lapsia. Isoin lapsista piti muista kädestä ja kertoi heille Sasako-tytön tarinaa. Voi kumpa he ja heidän ikätoverinsa ympäri maailmaa eivät joutuisi kärsimään sodan kauheuksista! Vaan tälläkin hetkellä jossakin monet ja monet lapset varmasti kärsivät.





2 kommenttia:

17 neliötä kirjoitti...

Kiinnostavaa. Surullistakin. Kaunista on ihmisten kaipuu rauhaan :)

Savu kirjoitti...

Museot ja alueet, joissa kohtaa historian pimeän puolen, ovat opettavaisia. Huomaa, että suurten lukujen ja numeroiden takana on yksittäisiä, ainutlaatuisia ja ainutkertaisia ihmiselämiä ja kohtaloita. Etelä-Afrikassa kävijöille suosittelen lämpimästi Apartheid-museota. Avaa ymmärtämään maan (lähi)menneisyyttä ja auttaa katsomaan nykyisyyttä eri silmin.