Näytetään tekstit, joissa on tunniste arkea. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste arkea. Näytä kaikki tekstit

tiistai 21. lokakuuta 2008

Hitaammin...


Täälläpäin ihmisillä tuntuu olevan usein kiire. En todellakaan muista nähneeni Suomessa ihmisiä niin paljon juoksemassa, kuin täällä (toisaalta Suomessa näkee muutenkin vähemmän ihmisiä kuin täällä). He juoksevat bussiin, junaan, kotiin, päiväkodille, autolta, autolle... Kiire tarttuu helposti. Kun näen suojatien liikennevalojen alkavan vilkkua sinistä valoa [täällä se tosiaan on sininen], laitan juoksuksi. Useimmiten sitä kyllä ehtisi niitä seuraaviakin sinisiä valoja odottamaan, mutta sitä vaan tulee juostua...

Joskus on hyvä ottaa vähän hitaammin. Kuukausi takaperin tein kävelylenkkini kameran kanssa. Tuota puuta kuvatessani pysähtyi eräs rouva autollaan kohdalleni. Autossa oli kauniit pitsireunaiset päällysteet istuimissa ja rouva kertoili kauniista puusta. Puoliakaan en ymmärtänyt, mutta ilahduin kuitenkin. Kaipaan Suomeen keskelle metsää lenkkeilemään, mutta Suomessa taitaa silti vähäsen tulla ikävä näitä lenkkimaisemia. Nytkin tekisi mieli ulos, mutta siellä sataa vettä... Ehkä huomenna sitten taas.







sunnuntai 19. lokakuuta 2008

Onsenissa



Näissä maisemissa kävin kylpemässä kesälomalla kolmeen kertaan. Paikka oli pieni onsen, kylpylä, järven rannalla. Siellä oli vain yksi allas, joka oli ulkotiloista. Harvoin ketään muita asiakkaita ja näkymä vuorten keskellä sijaitsevalle järvelle! Eilen kävin taas onsenissa, mutta koska useimmissa kylpylöissä ei voi kuvata, ovat kuvat siis kesältä. Usein kyllä onsenissa harmittelen valokuvaamisen mahdottomuutta! Ne ovat usein niin kovin kauniita paikkoja. Filmille haluaisin myös ikuistaa kaikenikäiset naiset ja tytöt, jotka altaiden reunalla istuskelevat ja juttelevat niin rentoutuneen näköisinä.

Japanilaisista onseneista en millään haluaisi luopua sitten parin kuukauden päästä, kun matkustan Suomeen. Ikävöin edelleenkin saunaa silloin tällöin, mutta kuumasta kylvystä omassa kylpyammeessa ja sitten yleisistä kylpypaikoista sekä luonnon veden voimin toimivista onsen-kylpylöistä on tullut minulle paikkoja, jossa todella rentoutuu.

Vesi onseneissa on kuumaa, yleensä vähintään 40-asteista. Naisille ja miehille on omat puolensa ja kylpylässä ollaan aina alasti. Ennen kylpyyn menoa peseydytään hyvin puhtaaksi varpaista päälakeen asti. Kylvyssä ei uida, vaan istuskellaan kaikessa rauhassa.

Annetaan lihasjännitysten raueta. Nautitaan. Rentoudutaan.

Eniten pidän näistä vanhoista paikoista. Niissä voisin istuskella loputtomiin. Ensin kuumassa kylvyssä. Sitten altaan reunalla vuori-ilmaa hengittäen. Ja taas kuumassa vedessä.

Modernimmissa paikoista löytyy esimerkiksi sähkökylpyjä [vedessä istuskellessa voi nauttia (?) sähköiskuista] ja saunoja, joissa on telkkari. Saunat tuntuvat yleisesti ottaen suomalaisittan joko vilpoisilta tai kuivilta. Jos kiuaskin on suomalainen, löytyy usein kyltti, ettei vettä saa heittää. Yhdestä paikasta löysin kuitenkin "finrando-sauna":n, eli suomalaisen saunan. Sielläkään ei saanut heittää vettä, mutta aika ajoin saunan valaistus himmeni, kiukaan ylle syttyivät spotti-valot ja katosta suihkutettiin hieman vettä kiukaalle. Siellä olisin voinut viettää tuntikausia... kerrankin kunnon sauna! Samalla kun voivottelen huonoja saunoja, mietin kyllä jo, että kuinka vilpoisilta mahtavatkaan tuntua suomalaiset porealtaat näiden kuumien kylpyjen jälkeen?

perjantai 4. heinäkuuta 2008

Pyykkipäivä






Pidän pyykinpesusta. Mahdollinen kiukkukin yleensä laantuu pyykkejä ripustaessa. Täällä pidän siitä, että pyykit kuivataan ulkona [tosin sellaisena päivänä kun pestävää pyykkiä olisi paljon ja vettä sataa kolmatta päivää putkeen saattaisin olla eri mieltä, mutta tänään ei onneksi ole sellainen päivä]. Pyykit tuoksuvat kuivumisen jälkeen raikkaalle ja ripustaessa pääsee parvekkeelle. Parvekkeeni on kovin kapea, eikä sitä kai muuhun olekaan tarkoitettu kuin pyykin kuivaukseen. Ilta-auringossa joenvarsi [noiden puiden takana] on kovin kaunis ja sitä ihailisi mielellään muutenkin, kuin vain pyykkiä ripustettaessa.

Täällä tilaa on yleensä aina vähän talot ovat vieri vieressä [minun kuvassa näkyvät naapurini asuvat paikallisella mittakaavalla melko kaukana], joten ahtauteen on ollut keksittävä omat niksinsä. Niinpä paidatkin ripustetaan kuivumaan henkareissa!

Vaan yhtä asiaa Suomesta kaipaan: pyykin pesua lämpimällä vedellä! Täällä käytetään vain kylmää vettä. Pesuaineetkin taitavat sitten olla astetta vahvempia, mutta kaikkea ei silti puhtaaksi saa. Toisinaan antaisi aika paljon, että saisi heittää pyykkinsä kuuteenkymppiin pestäväksi! Tosin onhan tässäkin asiassa hyvätkin puolensa - olen sekaväripyykin suuri ystävä, ja täällä aivan kaikki vaatteet voi pestä samalla kertaa! Sopii hyvin yksineläjälle. Uusienkaan vaatteiden kanssa ei ole ollut ongelmia. Ei siis vaaleanpunaiseksi värjäytyneitä, ennen valkoisia vaatteita, kuten joskus Suomessa...