10 yötä jouluun

Tässä erään rautatieaseman joulukoristelua! Tämä maahan ei ole kristitty maa [ja siksi minäkin täällä olen!], mutta joulua silti vähän juhlitaan. Nuoret parit mieltävät sen kuulemma "rakkauden juhlaksi", ja silloin voi söpöstellä tyttö- tai poikaystävän kanssa. On kuulemma hyvää aikaa sinkkupojillekin, kun tytöt käyvät epätoivoisiksi ja haluaisivat löytää jonkun ennen joulua. Näin kertoi eräs Main kaveri minulle.

Joulukoristeita alkoi ilmestyä näkyville 1.11, eli heti kun Halloweenista päästiin. Pois ne otetaan 25.12, heti kun joulukakku on syöty. Raivataan tilaa uuden vuoden koristeille... Uusi vuosi onkin tärkein juhla japanilaisille. Silloin keräännytään perheen kanssa jonkun kotiin ja ollaan vaan. Perinteinen uuden vuoden ruoka on ollut simppeliä ja etukäteen valmistettavissa, ettei äidinkään tarvitsisi viettää vuodenvaihdetta keittiössä! 1.1. on joka paikassa hiljaista. Ihmiset käyvät temppeleissä, mutta kaikki kaupat (lukuun ottamatta joitakin supermarketteja) on suljettu. Paikallinen Ikeakin sulkee ovensa vuoden aikana vain 1.1. Uuden vuoden jälkeen tulee sitten ystävänpäiväkrääsä, sitten white day (ystävänpäivänä tytöt antavat pojille suklaata ja kuukauden päästä white day:na pojat antavat vastalahjasuklaat), lastenpäivä, äitienpäivä, isänpäivä, kuolleiden muistopäivä... You name it.

[Tämä on tallennettu lauantaina ilmestynee teille sunnuntaina, jolloin on tuo 10 yötä jouluun. Minä huitelen silloin jossakin Main kanssa. Tai jos tämä ilmestyy yöllä -en oikein ota selvää noista julkaisuajoista- nukun heidän vierashuoneessaan, jonka ikkunasta on viime postauksen ensimmäinen kuva napsaistu. Tällä kertaa ei taida kuitenkaan näkyä lunta...]

11 yötä jouluun

Minä pakkaan kohta laukut, pesen ikkunat [koska nyt on sopiva ilma siihen] ja lähden sitten kaverini Main luokse kyläilemään! Me tapasimme lähes kuusi vuotta sitten Brasiliassa. Olimme molemmat vaihto-oppilaita ja Rotary-piirimme järjestivät yhteisen matkan Koillis-Brasiliaan. Vaihto-oppilaita oli noin 70, mutta minä olin ainut suomalainen. Toisten hengaillessa maamiehiensä kanssa minä löysin oman paikkani japanilaisten joukosta. Olin jo aiemmin tutustunut pariin oman piirini japanilaisvaihtariin ja heidän kauttaan tutustuin sitten moniin muihinkin. Kuten Maihin. Reissun jälkeen emme hänen kanssa pitäneet mitään yhteyttä, mutta kun hän sai toiselta entiseltä japanilaisvaihtarilta kuulla minun olevan Japanissa, hän laittoi heti sähköpostia ja sanoi, että meidän pitää tavata!

Nämä kuvat ovat viime reissultani, helmikuulta. Nyt pyysi tulemaan vielä uudestaa kylään ennen lähtöä. Kun äiti ja isäkin tykkäsivät. Äiti oli käskenyt kysyä, mitä ruokaa haluaisin syödä, hän kokkaa...

Oikeasti ei olisi aikaa lähteä kahdeksi yöksi pois. Ja toisaalta, aika on juuri sopiva! Hyvä päästä pakenemaan joulu- ja lähtövalmisteluita hetkeksi. Olemaan vaan ja puhumaan sekaisin portugalia, englantia ja japania.

12 yötä jouluun

Läksiäislahjoja on alkanut sadella. Ovat muuten huomanneet, että tykkään vaaleanpunaisesta. Lupasin näyttää teille paremmin keskiviikkona eräältä seurakuntalaiseltani saamani lahjan... Otin yöllä kotiintullessani jo kuvia, ajattelin samantien laittaa teille nähtäväksi. Vaan empä voinutkaan, kun totesin, että tähän tarvitaan ääntäkin, enkä halunnut ohuiden seinien takana asuvaa naapuriani häiritä. Auringonpaisteessa olisi kyllä saanut muutenkin kauniimmat kuvat, mutta enhän minä malttanut lahjani kanssa odottaa seuraavaan aamuun! Siis muutama pimeässä otettu kuva ja yksi päivänvalossa pienellä pokkarikamerallani kuvattu video.