7 yötä jouluun

Reissussa...

... matkustin paljon junalla ja metrolla. Rakastan junailua, ja varsinkin täällä! Voisin katsella ohi vilahtelevia maisemia loputtomiin. Yleensä otan matkalle kirjan mukaan, mutta harvemmin sitä edes avaan junassa. Paluumatkalla kotiin söin ensimmäisessä junassa kaverin äidin tekemästä eväistä puolet ja sitten toisessa junassa toisen puolen. Oli muun muassa riisipalloja, omenaa, katkarapupalleroitamitälie, paistettua kananmunaa, porkkanaa ja pikkuisen salaattia... Otin myös lyhyet torkut, onneksi heräsin ajoissa vaihtaakseni kolmanteen junaan. Siinä keskityin lähinnä maisemien katseluun, vähän maltoin tehdä suunnittelutöitäkin siinä sivussa.

... pääsin vielä hieman nauttimaan ruskan väreistä. Vuoristotiet, joita sunnuntaina paljon ajeltiin, ovat edelleen K A U N I I T A. Vuoria tulen kaipaamaan. Paljon. Miksei Suomessa voi olla tällaisia vuoristoja? Toisaalta, ompahan taas yksi syy lisää vielä palata tänne jonain päivänä.

... näin vanhoja rakennuksia [ja paljon japanilaisia turisteja]. Pidän kovasti vanhoista puurakennuksista, ja tämä oli hauska pikku kaupunki [tosin täynnä niitä turisteja].

... näin hassuja ja mielenkiintoisia yksityiskohtia. Olisin halunnut ottaa kuvia ihan jatkuvasti, koska tuntuu, että haluaisin taltioida tästä maasta niin monta juttua! Mutta halusin myös nauttia kaverini ja hänen kaverinsa seurasta, ja katsoa kaikkea muutenkin kuin kameran läpi.

... istuin tuossa kotatsu-pöydän vieressä, jalat pöydän päälle levitetyn peiton alla lämpiämässä... join kahvia ja ihmettelin japanilaisen perheen arkea. Sitä, kuinka äiti passaa yli kaksikymppisiä tyttäriään ja perheen isää. Illalla puolenyön aikaan "kotiin palatessamme" odotti kuuma, yrteiltä tuoksuva kylpy ja minulle äiti teki aamuisin eväitä.

***

Nyt eletään jo vähän epätavallista arkea. Päivät täällä käyvät vähiin. Tänään opetin viimeistä kertaa englantia. Meinasi kylmeneet tulla silmiin, kun ihmiset puhuivat teekupeilla skoolatessamme. Mutta juuri kun meinasin purskahtaa itkuun, heitti yksi oppilas taas pienen hauskan huomautuksen ja purskahdinkin nauruun... Semmoista täällä... Lähtötunnelmia.