Tällainen päivä tänään

Aamulla herään kolmekymmentäseitsemän minuuttia siitä, kun kello on soittanut ensimmäisen kerran. Kaivaudun esiin lattialta, futon-patjaltani, paksun talvipeiton alta. Lämmitin on napsahtanut päälle ajastettuna jo tuntia aikaisemmin. Illalla pestyt vaatteet sisältä ulkoa kuivamaan, kahvia tulemaan ja kuumavesi päälle, jotta tarkenee pestä naaman. Jääkaapista eilen keitettyä ruispuuroa mikron kautta aamupalaksi. Lutherin viisaita ajatuksia aamunavaukseksi.

Pyörällä töihin. Kurkin naapureiden roskalaatikoihin ja mietin, mitähän roskia tänään mahdetaan kerätä. Vasta illalla tajuan, että palamatonta roskaa tietenkin (lasia, metallia yms), ihan niin kuin joka keskiviikko. Mutta minun tänne tullessani se päivä oli torstai, ja joskus uusia asioita on vaikea oppia muistamaan! Ensi keskiviikkona pitää muistaa viedä omat palamattomat roskat aamulla pois. Se kun on viimeinen keskiviikkoni täällä...

Poljen kiireessä hoitolapsen kotiin. Yli tekosaarelle vievän pikkusillan, betonilla valettua merenrantaa pitkin. Hoitolapsia on tänään kaksi, koska ekaluokkalainen on vähän kipeä. Luetaan Akuja ja leikitään poliisia ja roistoa. Nautin auringonsäteistä sohvalla ja lattialämmityksestä (harvinainen täällä, se lattialämmitys nimittäin, auringonpaistetta riittää). Syödään lounasta, nauretaan ja hymyillään. Välillä myös vähän suututaan. Hoitolapsen äidin kanssa vaihdetaan päivän päätteeksi kuulumiset ja poljen kotiin.

Heitän tavarat kotiin, vaihdan tuulipuvunhousut parvekkeella kuivuneisiin farkkuihin ja kävelen lähimmälle juna-asemalle. Tapaan edeltäjäni entisen japaninopettajan, jolta olen lainannut yli vuosi sitten japaninkirjoja. Sanoo heti, että olemukseni on muuttunut. Viimeksi puhuttiin englantia, nyt puhutaan japania. Matkustetaan yksi pysäkinväli isommalle asemalle ja käydään ostoksilla ja kahvilla asemalla (juna-asemat ovat täällä uskomattomia ostospaikkoja!). Joulukahvi maistuu herkulliselle ja puhe luistaa. Kävellään takaisin asemalle, jossa tavattiin ja sieltä vielä vähän matkaa joenvartta toisen junayhtiön asemalle. Edeltäjänientinenjapaninopettaja totetaa, että tämä on hyvänkokoinen kaupuki asua. Uuden ostoskeskuksenkin ovat äskettäin avanneet, jossa on elokuvateatterikin. Kaupunki on suunnilleen Helsingin kokoinen, mutta kyseinen elokuvateatteri on ensimmäinen tässä kaupungissa. Opettaja lähtee, vaihdamme lahjoja: "kiitos kirjojen lainasta" ja "palaa turvallisesti takaisin Suomeen" (kolmatta kertaa vasta tapaamme, mutta japanilaiset rakastavat lahjoja).

Käyn ostamassa joululahjojenkäärimistarvikkeita ja syömässä. Palaan joenvartta pitkin kotiin ja mietin, että kyllä tämä on ollut aivan loistava paikka asua. Joenvarressani on hiljaista ja rauhallista, mutta viidessätoista minuutissa pääsee keskelle ihmispaljoutta, miljoonien ihmisten kaupunkeihin.

Kotona puolen tunnin hengähdystauko. Istun koneella ja yritän nollata ajatuksia. Muistan avata tämän päivän luukun ystävältä saadusta joulukalenterista. Laitan kasseja valmiiksi. Täksi illaksi ja huomisaamuksi. Poljen kirkolle. Papille pari kysymystä, rouvalle leipomistarvikkeita (viime päivät olen siivonnut kaappeja ja laatikoita). Tapaan yhden seurakuntalaisen, jolta saan läksiäislahjan (niitä on alkanut viime viikkojen aikana kertyä, tästä kaikesta myöhemmin lisää). Käyn kaupassa hakemassa kahvia (kun Reilua olen löytänyt vain siitä yhdestä kaupasta kirkon vierestä). Näen tuoreita mansikoita. Kävelen ohi. Hetken kuluttua palaan mansikkahyllylle. Siihen, kun seuraavan kerran on mahdollisuus ostaa tuoreita, makeita mansikoita, vierähtää jokunen tovi (paitsi että ensiviikollahan voisi vielä ostaa... mutta SEN jälkeen hei...). Takaisin kirkolle. Muutaman kopion otto ja sisäkenkien riviin asettelu. Englanninopetusta, sillä lukion englannillani. Illan päätteeksi tavallisen Raamattu-opetuksen sijaan valmistautumista kirkon joulujuhliin, jossa kerromme, miksi Jeesus on parempi kuin joulupukki (käykää tekin lukemassa). Teetä ja herkkuja, puoli yhdeltätoista kotiin.

Ajattelen, etten jaksa pestä hiuksia, mutta varpaat eivät sula naaman ja vartalonpesun aikana, joten varpaiden takia myös hiustenpesu. Mansikoita iltapalaksi (hyviä ovat!) ja koneella istumista... Ja tässä sitä sitten ollaan.